perjantai 14. syyskuuta 2012

Eilinen

Eilen oli hyvin tapahtumarikas päivä.

Ihan ensimmäisenä tein kolme leipää, joista yhden söin ja kaksi otin mukaan. Pakkasin ne pussiin, jonka laitoin kylmälaukkuun kahden kylmäkallen kanssa. Leivissä oli Oivariinia, Oltermannia ja jotain leikkelettä, jonka nimeä en muista.


Käynnistin Hondan, joka lähti kiltisti käyntiin, koska miehen isä oli aikaisemmin käynyt sillä kaupassa. Kaasuttelin eläintarvikeliike Wuf.fi:lle, näytin myyjälle Muschilta saamani koodin ja sain mukaani yhden pötkön koirien kana-ateriaa ja siis ihan ilmaiseksi. Loput viisi saan kuulemma loppukuusta, muschilta siis laittoivat sellaisen sähköpostin. Pakkasin ihka ensimmäisen barffiostokseni kylmälaukkuun leipien kaveriksi.

Mukaan tarttui myös esite!

Seuraava etappi olikin suutari-avain-liike Tampereen keskustassa, jossa teetin Hondaan toisen avaimen, kun toinen oli auton 18-vuotiaan matkan aikana hävinnyt johonkin ja on hyvä olla vara-avain. Liikkeen omistaja oli hondamiehiä, oli kuulemma omistanut pari sivikkiä ja accordia, ilmeisesti tälläkin hetkellä ajossa accord. Uusi avain on hieno ja nyt voinkin kuvitella, että autokin on yhtä hieno... Ei se oikeasti ole.

Samaan parkkimaksuun kävin sitten vielä Harrasteessa ja ostin neljä pientä purkkia maalia(2 valkoista ja tumman ja vaalean ruskean), joilla maalaan keraamisen norsun. Lisäksi matkaan lähti hieman tarpeita siskon syntymäpäivälahjaan, mutten nyt paljasta täällä mitään, kun se mokoma kuitenkin lukee... Siskon tilaama huivikin on työn alla, muttei millään ehdi syntymäpäiväksi tai en ainakaan halua ottaa sellaista stressinkerääjää harteilleni - iso pyöröhuivi viikossa, onnistuisi varmaan jos en tekisi yhtään mitään muuta... Ja sen jälkeen menisi kuukausi parannellessa ranteita!

Maalit norsua varten :)

Sitten ajelinkin "kämpälle" remonttia tekemään ja ihan aluksi imuroin koko asunnon, koska remonttipölyä riitti ja se alkoi jo oikeasti ärsyttämään keuhkoja ja silmiä, vaikkei minulla mitään allergiaa tai vastaavaa pitäisi olla. Siinä meni ihan kohtuullisesti aikaa ja sain hartiat ja selän jumiin, koska imuriin ei ollut tarpeeksi pitkää vartta. Sitten söin leivät.

Tuli myös tutkailtua ikkunoiden reunojen lopputulosta. Aika paljon "tekstuuria" niissä näkyy, sekä siveltimenvetoja harmaasta maalista (sen päälle maalasin eri suuntaan), että kaikenlaisia muita koloja. Keittiön ikkunassa ei juuri koloja ollut, toisin kuin olohuoneen puolella. Mutta kun ei katso läheltä, ei huomaa mitään!

Olohuoneen ikkuna kaukaa, näyttää ihan hyvältä.
olohuoneesta - koloja!
Keittiön ikkunassa näkyy vain siveltimen vetoja

Seuraavaksi vuorossa oli maalinpoisto patterista, jota olin jo pitkään kauhulla odottanut, sillä maalinpoistoaine on hirveää, syövyttävää myrkkyä! Kunnon maalihöyry-maski päähän, pitkähihainen paita päälle, suojalasit, kahdet kumihanskat... Läträsin geelimäistä maalinpoistoainetta reilulla kädellä patteriin, jossa on tosiaan kolme kerrosta erilaisia, ikivanhoja maaleja, eikä mitään ohuita kerroksia. Muovi päälle estämään kuivumista ja puolen tunnin odotus keittiön ovilistojen maalaamisen merkeissä.

Listoihin tuli taas sitä mystistä roskaa, mitä tulee aina, kun maalaan Empirellä. Sillä piti patterikin maalata, mutten kyllä halua siihen(kin) niitä ihania kökköjä. Lisäksi listat tipahtelivat pari kertaa "telineen" eli kahden tuolin päältä ja sain vähän korjailla maalipintaa sen takia.

Lähtötilanne ja maalinpoistoaine

Maalinpoistoaineen vaikutusaika on tosiaan 15-45min ja se oli ollut siinä nyt 30min. Kokeilin erilaisilla lastoilla, mutta vasta päällimmäinen kerros oli vähän pehminnyt, joten laitoin kuivuneisiin kohtiin lisää ainetta ja muovin takaisin paikalleen. Sitten vaihdoin remonttivaatteet normaaleihin ja lähdin n. 25 minuutin kävelylle. Takaisin tullessani maalinpoistoaine oli ollut patterissa 1,5 tuntia, eikä edistystä ollut tapahtunut yhtään! Ensimmäinen maali eli valkoinen lähti joistain kohdista osittain, muttei edes kokonaan ja sen alla oleva oranssi maali ei kertakaikkiaan reagoinut maalinpoistoaineeseen mitenkään. Sen alla on vielä jotain vihertävää, johon maalinpoistoaine ei edes päässyt vielä käsiksi, kun oranssi on ja pysyy.

suojateippejä

Soitin tästä syystä ensin äidille ja sitten isälle ja sen jälkeen kaavin osan maalinpoistoaineesta lastalla pois. Sitten meni totaalisesti hermot, kun mitään ei tapahtunut ja kellokin lähestyi ilta kahdeksaa. Pyyhin loput maalinpoistoaineet paperilla pois ja suljin ne muovipussiin, joka ei toivottavasti syty palamaan. Tosiaan, maalinpoisto epäonnistui täydellisesti ja nyt patteri on tosi kaunis - harmi etten ottanut lopussa kuvaa! No otan sen sitten joku toinen kerta... Keräilin rojut, vaihdoin taas "normivaatteet" päälle ja lähdin autolle.


Ihana autoni sitten päätti kieltäytyä yhteistyöstä, eikä siis käynnistynyt. Jes. Hain pitkän jatkojohdon asunnolta ja totesin, ettei se riitä mistään autolle, ellei sitä työnnä eri paikkaan. Kaikki ohikulkijat olivat ihQ-teinipissiksiä tai vanhuksia, joilta olisi ihan turha kysyä työntöapua. Siinä istuskellessani ohi kulki myös mummeli, joka näytti narkkarilta ja kyyläsi minua ja autoani.

Soitto miehelle - heillä ei toimivaa autoa pihassa, joten ei apua sieltä. Kerran miehen isä tuli samaiseen paikkaan antamaan virtaa eräälle valkoiselle sivikille(=omalleen), joka nykyään makaa pihassa katsastuskuntoon laittoa odotellen. Soitto isälle - hän sentään pääsi apuun, vaikka kivan pitkän matkan joutuikin ajamaan ja varmasti sillä olisi ollut muutakin tekemistä, kuin tulla tuomaan lisävirtaa laholle sivikilleni. Onneksi on ihana iskä, joka pelastaa, jos joku tyhmä peltipurkki päättää kiukutella.

epäonninen sivikkini ikkunasta kuvattuna

Sain odotella autossa tovin ja onneksi akussa riitti vielä virtaa musiikin soittamiselle. Paksusta hupparista huolimatta mulle tuli siinä autossa istuskellessa aika kylmä. Iskä antoi mulle järkyttävän kokoisen akun, joka painaa kuin synti. Se majailee repsikan puolen jalkatilassa, eikä mun onneksi tarvitse siirrellä sitä sieltä mihinkään. Lisäksi sain lainaan piuhat, joilla saan virtaa isosta akusta auton omaan akkuun, jos ei ole sähköä saatavilla.

Sitten laitettiin purkki käyntiin ja pääsin vihdoin kotia kohti - lämmitys täysillä! Ehdin kotimatkan aikana lämmitä sen verran, että en enää kotona tärissyt, vaikka vähän vilu oli edelleen. Toivottavasti ehditään pian tutkia sivikin ongelmia tarkemmin, kun on talvikin tulossa jo kovaa vauhtia. Ja olisihan siinä muutakin korjattavaa, mm. se takakonttiin tuleva vesi... Hehheh. Pikkuvikoja.

Olin tosiaan kotona ehkä yhdeksän aikaan, jossa mies oli jo huolissaan odotellut, että pääsenkö ollenkaan kotiin tänään. Kotona tajusin, etten ole syönyt muuta kuin ne kolme leipää. Tein iltapalaksi kaksi lämmintä voileipää. Hyvin tuli taas syötyä ja voin kertoa, ettei tää ole mitenkään epätavallista mulle. Maha kyllä toimii sitä paremmin mitä vähemmän syön, eikä tule siis kipeäksi, toisin kuin silloin, kun syön riittävästi. Tosin, jos olen tarpeeksi kauan syömättä, sekin alkaa sattua mahaan. Ja tällä syömisellä keho menee säästöliekille ja en laihdu ja... liian monimutkaista.


Loppukevennys:
Meillä on pieni leppäkerttuongelma. Ne mokomat öttiäiset tunkevat itsensä tuuletusikkunoihimme, eli niihin kolmeen kapeampaan ja avattavaan ikkunan osaan. Yksi oli löytänyt tiensä myös olohuoneen isoon ikkunaan, jota en saa auki. Ainakin 7 kerttusta otin päivän aikana ikkunoiden välistä ja pudotin ne ikkunasta ulos.

leppäkerttunen ikkunan välissä

Tuli muuten aika hyvä kuva, vaikka itse sanonkin. Aika tarkka kuva noin pienestä ötökästä ja vielä perusobjektiivilla, ei millään makrolla (koska en sellaista omista).

2 kommenttia:

  1. Hitsi kun se koirankuonoja blogi on rajotettu! Tykkäsin tosipaljon lukee sitä :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kävi näin. En halunnut enää jatkaa koirablogia, kun koirailu loppui minun osaltani - tekstejä tulisi ehkä kolme vuodessa, joten aika turhaa. Kirjoitan tähän blogiin sitten ne vähäiset koirajututkin.

      Poista

Muista jättää kommentti! :)

Kaikki voivat kommentoida, mutta kommentit näkyvät vasta, kun olen ne itse käynyt hyväksymässä.